Kalasto alkaa muotoutua

Akvaarion sisustus on hiljalleen muotoutumassa ja vesikasvitkin näyttäisivät pikkuhiljaa lähtevän kunnolla kasvamaan. Kaloja olen ostanut parissa erässä lisää ja kalaston runko alkaa olla kunnossa.

Kääpiöakara haaremi 1+4 (Nannacara anomala)
Intiaanisulkia 15 kpl (Pristella maxillaris)
Suppusuu 25 kpl (Nannostomus beckfordi)

Intiaanisulkien parveen hankin vielä jonkin ajan päästä lisää kaloja. Lisäksi altaassa on muutamia täytekaloja; kaksi viimeistä kardinaalitetraa, kuparimonnisia, muutama nuolimonni ja suuri partamonni. Partamonni Vallu on kuin jättiläinen pienten maailmassa. Saattaa myös olla, että monniseni eivät olekaan kuparimonnisia lainkaan. Täytyy lukea vielä Akvaristi-lehden artikkeli uudestaan oikein ajatuksella.

Mikä ahvenlaji akvaarioon?

Joutessani ryhdyin tutkailemaan, mikä ahven voisi muuttaa uudistettuun akvaarioon. Kun saisin asian päätettyä tässä vaiheessa, voisin sisustaa akvaarion ahvenelle sopivaksi.

Suunnitelmani on ollut rakentaa Guyanan alueen seura-akvaario. Voisin tietenkin hankkia uudestaan joko avainkirjoahvenia tai apistoja (A. steindachneri). Yleisin ahven tuolla alueella taitaisi olla lehtikala, mutta minä en ole oikein koskaan tykännyt niistä. Mahdollinen uusi asukki voisi olla myös kääpiöakara, joita olen harkinnut aiemminkin.

Voisin toki unohtaa tuon aluevaatimuksen ja hankkia jonkin muun kirkkaan veden kirjoahvenen, jolloin valikoima laajenee runsaasti. Apistoistakin löytyisi vielä monta kiinnostavaa lajia, joita voisi kokeilla, esim. keltakääpiöahven.

• avainkirjoahven
• kultaselkäkääpiöahven
• pikkulehtikala
• kääpiöakara
•  
• juovakääpiöahven
• keltakääpiöahven
• lippukirjoahven
• ruostekirjoahven
• sateenkaariahven

Tuossahan tuota valikoimaa olisi jo aika lailla. Tässä on kaksi vaihtoehtoa; kääpiöahven-haaremi tai parikunta hiukan isompia ahvenia. Tässä riittää pohdittavaa. Listaan olen jo valmiiksi koettanut valita vain sellaisia lajeja, jotka sopivat minun akvaarioni olosuhteisiin.

Isoon Taloon Antti

Harrastukset ovat edelleen hiukan tauolla, mutta koetan nyt syksyn lähestyessä toden teolla ryhtyä taas puuhaamaan kukkasteni ja altaideni kanssa.

Rapulaan on muuttanut yksi uusi asukas. Punainen taistelukala sai aivan luonnostaan nimen Antti, sillä koiras otti haltuunsa koko altaan hyvin nopeasti ja päättäväisesti.

Yksinäinen kiilakylki piti siirtää pian takaisin isoon akvaarioon ja ravut katsoivat viisaimmaksi pysytellä ainakin päiväsaikaan piilossa.  Sisustin myös rapulaa hieman täydemmäksi ja näin saatiin koloja ja sokkeloita lisää.

Onhan se Antti mukava. Sen suurin huvi näyttää olevan kotiloiden jahtaaminen, jotka ovat hieman punertavia. Jos ei kotilot ärsytä, niin se partioi rapulan ympäri pysähtyen välillä kyttäämään rapujen käyttämän luolan suuaukosta sisään. Onpa se harjoitellut jopa pesän tekoa.

Minulla oli aiemmin 80-luvulla sininen taistelukala naaraineen. Antti on nyt noussut minulla tärkeimmän lemmikin asemaan, kun ainoat ahvenet poistuivat paremmille uintivesille. Vapun tunnelma siinä läsähti, kun hyvästelin rakkaat Nasuni. Iso akvaario on nyt aivan vailla ahvenia ja se pitäisi pian kunnostaa jonkin mielenkiintoisen lajin kodiksi.

Taistelukala ja kiilakylki

Nasut otti nokkiinsa

Akvaarioni arimpia asukkaita ovat avainkirjoahvenet eli tuttavallisemmin ”nasut”. Eipä niitä luonteensa puolesta uskoisi ahveniksi – jänishousuja. Akvaarion raivaus taisi olla pienoinen järkytys tälle parivaljakolle. Ne nököttivät hiukan arkoina akvaarion pohjalla. Edellisen viestin pimeä kannonkolo jaavansaniaispuskan alla on niiden lempipaikka. Raivauksen jälkeen akvaariosta on vähän vaikeaa löytää hämärää soppea, josta tarkkailla muita.

Illan mittaan ne kuitenkin jo rohkaistuivat, kun ruokaakin oli tarjolla. Onhan se kalallakin oma masu lähinnä. Eiköhän tuo kasvustokin rehota taas muutaman viikon päästä. Jos kaloilta kysyttäisiin, niin akvaario saisi olla villiintynyt ryteikkö ;D Ei käy oikein yksiin ihmisten ja kalojen mielipide.

Uusia asukkaita

Sain sentään pidäteltyä itseäni hankkimasta ainakaan vielä lisää ahvenia, mutta muita asukkaita sorruin hankkimaan. Kyse on vähän siitäkin, että tilaisuudesta täytyy ottaa vaarin. Silloin täytyy ostaa, kun paikkakunnalla on oikeita kaloja tarjolla.

Täysin harkinnan tuloksena akvaarioon muutti aluksi pieni lauma Intiaanisulkia – Pristella maxillaris. Nämä tetrat ovat mielestäni varsin viehättäviä ja sopivat akvaariooni hyvin. Tällä hetkellä Inkoja on 13 kpl ja laumaa kasvatetaan sitä mukaan, kun kardinaalitetroissa tapahtuu hävikkiä (vanheneminen tms).

Lisäksi täydensin myös kuparimonnisten laumaa 4 nuorella yksilöllä. Sattumalta liikkeestä löytyi samaa muunnosta, jota minulla on altaassani – Corydoras aeneus ’gold stripe’.